Opo opinnoissa itsensä kehittämisosaamisen yksi tavoite on, että opinto-ohjaaja tunnistaa oman identiteettinsä. Sen myötä ammatillisen osaamisen ja sen rajat. Liekö neljänkympin kriisiä vai mitä, kun näitä samoja asioita käy läpi yksityiselämänkin puolella. Se oman itsensä tunteminen, omien heikkouksien myöntäminen ja niiden tunnistaminen. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja kyky sanoa, että olen hyvä tässä ja siinä ja  osaan varmasti tuon. Takana ajatus, että riitän ja kelpaan kyllä. Kuinka moni nuori opiskelija osaa hahmottaa omat rajat ja tietää, mitkä ovat ne omat vahvuudet ja heikkoudet. Saatikka, että osaisi opinnoissa tai elämässä jo siinä vaiheessa kulkea siihen suuntaan, mikä tuntuu omalta polulta. Tai jos polulta hairahtuu, on sekin ok eikä asian kanssa tarvitse kriiseillä. Se on oppimista, elämää. Lisäksi tässä itsensä kehittämisosaamisessa on tavoite, että me opo opiskelijat toteutamme opinto-ohjauksen ammattieettisiä periaatteita ja tunnemme ne hyvin. Mietin tässäkin omaa impulsiivisuuttani. Minulla on draama queenin vikaa niin hyvässä kun pahassa, kyky heittäytyä voi kääntyäkin niin, että heittäydyn liikaa vaikka tulisi antaa tilanteen mennä kuten ohjattavalle hyvältä tuntuu...Mutta hei jos sille polulle eksyn, niin sekin on vaan elämää, eikö :)

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Loppu häämöttää