Lähijakso 7 on käsillä, se tarkoittaa siis sitä, että on myös kevät jo aika hyvällä mallilla. Nyt alkuvuodesta onkin ollut hommaa, sillä ohjaus harjoittelut ovat osuneet sopivasti tuohon kehittämishankkeen pahimpaan kirjoitusvimmaan. Koko koulutus matkani olen ollut täysin varma siitä millaista ohjaus työtä haluan tehdä, mutta ei...ei se mennyt ihan niin kun ajattelin. Olin vuorenvarma, että vähiten minua kiinnostaa lukion ohjaus ja eniten ilman muuta AMK ohjaus....Mutta kuinkas kävikään, se oli juurikin päinvastoin. Lukion ohjaus oli melko simppeliä ja ohjaus hyvin prosessoitua. AMK ohjaus taas oli varsin pirstoloitunutta, vähän kuten meillä toisella asteella ammatillisella puolella. Joku ohjattava tarvitsee enemmän ja toinen vähemmän ohjausta. Joku tarvitsee sitä vähän joka vaiheessa ja toinen ei muutakuin korkeintaan opintojen nivel vaiheessa. Eniten olin miettinyt etukäteen, että millaista se peruskoulun ohjaus oikein mahtaa olla ja kyllä, oikein arvattu, se oli pitkälle kasvatuksellista puuhaa. Yhtä kaikki, ohjaajana olen lähtenyt nyt todellakin eri suuntaan kuin mitä kuvittelin, ihanaa kasvamista, oivaltamista ja parhaita lähipäivien kontakteja. Yhteistä reformi tuskaa ja samoin onnistumisia. Ihanaa verkostoitumista.
Uusia valon portteja on edessä :)
Kommentit
Lähetä kommentti