Aika juoksee ja nyt on jo syksyn toiset lähipäivät takana. Suunniteltiin pienryhmämme kanssa opetustuokioita paja hengessä ja meidän ryhmälle osui kognitiivinen ohjausteoria. Koen tämän teorian jokseenkin omakseni juuri siksi, että sen logiikka (cip ja kasve kehät jne jne) aukeaa kivasti☺️. Lähdekirjallisuus oli valtaosin psykoterapia pohjaisia ja se suunta on kiinnostanut minua muutenkin. Ihmisen tapa ajatella, reagoida ja käyttäytyä on todella kiinnostavaa. Oma matka opinto-ohjaajuuteen on kuten todettu matka itseensä. Opimme kuinka ajattelemme, kuinka reagoimme ja kuinka käyttäydymme ja miksi. Eli miten ja millaisia opoja olemme. Tämä matka on mielenkiintoinen ja aika paljon vaatii itseltäkin (enkä puhu nyt kirjallisista töistä..) mutta ennenkaikkea matka on opettavainen....maltan tuskin odottaa seuraavia lähipäiviä, niissä on se paras anti ❤️
Opinto- ja uraohjausosaaminen moduuli lähenee loppuaan ja ollaan kovaa vauhtia siirtymässä seuraavaan moduuliin, joka on opinto-ohjaajan toimintaympäristöosaaminen. Mitä sitten menneestä moduulista jäi itselle päällimmäisenä mieleen? Ilman muuta parasta oli kaikki opetusmenetelmien opetus tuokiot ja pienryhmäohjaukset. Pahinta oli ehkä videoida omia ohjauksia. Ohjauksien suunnitteleminen ja toteuttaminen sujui kuitenkin ihan hyvin ja videointi ja videoiden analysointi oli varsin hyödyllistä. Useiden teorioiden tunteminen tuo itselle hyviä lähestymistapa vinkkejä. On hyvä pysähtyä ja miettiä millainen olen ohjaajana ja mitä puolia on hyvä kehittää. Jokaisesta ohjausteoriasta on löytynyt itselle hyvin soveltuvia ohjauksen menetelmiä. Paras oivallus on ollut se, että jokainen ohjattava on erilaista ohjausta vailla mutta kuuntelu on avain asemassa jokaisen ohjaustilanteessa. Päivät Hämeenlinnassa ovat ihan huikeita. On niin ihanaa keskustella niistä asioista mitä me kaikki ohjauksen par...
Kommentit
Lähetä kommentti